Kouvolan upseerikerho
Kouvolan varuskunta rakennettiin vuosina 1911 - 1914 tsaarin Venäjän sotaväelle, kun Venäjän yleisesikunta päätti suojata maamme pääradan ja yhden sen tärkeimmistä risteysasemista. Rakennustarvikkeet hankittiin pääosin Suomesta, mutta esim. ikkunanpuitteet ja ovet tuotiin Pietarista. Kouvolan Rauta, myöhemmin Teräs Oy, hankki tarvittavat metallitarvikkeet lukuunottamatta kattopeltejä, jotka tuotiin Venäjältä. Kasarmien rakentamiseen käytetyt tiilet tuotiin Savikon tiilitehtaalta läheltä Perkjärven asemaa Karjalan Kannakselta.
Kasarmialueelle valmistui 30 rakennusta, joista yksi oli Upseerikerho. Varuskunnan komeat portinpylväät valmistuivat vuonna 1938 - 1939. Suunnittelusta vastasi varusmiehenä 1921 - 1922 palvellut arkkitehtiylioppilas Alvar Aalto.
Upseerikerho noudattaa tyylihistoriallisesti veneläisen kasarmirakentamisen tyyliratkaisuja. Suomessa on tämän rakennuksen kanssa identtisiä rakennuksia Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Kouvolan erikoisuus on suuren salin pylväikkö, joita ei esiinny muissa tuon ajan kerhoissa.
Historia
Kouvolan varuskunta rakennettiin vuosina 1911 - 1914 tsaarin Venäjän sotaväelle, kun Venäjän yleisesikunta päätti suojata maamme pääradan ja yhden sen tärkeimmistä risteysasemista. Rakennustarvikkeet hankittiin pääosin Suomesta, mutta esim. ikkunanpuitteet ja ovet tuotiin Pietarista. Kouvolan Rauta, myöhemmin Teräs Oy, hankki tarvittavat metallitarvikkeet lukuunottamatta kattopeltejä, jotka tuotiin Venäjältä. Kasarmien rakentamiseen käytetyt tiilet tuotiin Savikon tiilitehtaalta läheltä Perkjärven asemaa Karjalan Kannakselta.
Kasarmialueelle valmistui 30 rakennusta, joista yksi oli Upseerikerho. Varuskunnan komeat portinpylväät valmistuivat vuonna 1938 - 1939. Suunnittelusta vastasi varusmiehenä 1921 - 1922 palvellut arkkitehtiylioppilas Alvar Aalto.
Upseerikerho noudattaa tyylihistoriallisesti veneläisen kasarmirakentamisen tyyliratkaisuja. Suomessa on tämän rakennuksen kanssa identtisiä rakennuksia Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Kouvolan erikoisuus on suuren salin pylväikkö, joita ei esiinny muissa tuon ajan kerhoissa.
Rakennuksen kaikissa tiloissa on aiemmin ollut uunilämmitys. Uuni on ollut muurattu uunityyppi kaakelipinnoituksella. Uunit purettiin 1920-1930 luvulla ja tilalle tuli vesikeskuslämmitys. Tämän vaiheen raskaita valurautapattereita on myöhemmin uusittu 60-luvulla. Kaikki patterit uusittiin viimeisimmän saneerauskorjauksen yhteydessä 1996-1997.
Ikkunat ovat alkuperäisiä, samoin kahvat ja helat. Helojen - lienevät venäläistä alkuperää - tyyppi on Suomessa harvinainen muussa arkkitehtuurissa. Jalkalistat on uusittu kapeammiksi 50-luvulla. Ainoastaan salin pylväiden jalustassa on vanha korkea ja leveä jalkalistatyyppi. Lattiat ovat aikojen kuluessa uusittu kaikki. Alusrakenteet viittaavat siihen, että lattiat ovat todennäköisesti olleet maalattuja lankkulaattoja. Salissa on ilmeisesti aina ollut parkettilattia, nykyinen lattia on tammi- ja tiikkikuvioinen lautaparketti.
Rakennuksesta ei ole löytynyt mitään koristemaalauksia, vaikka kerho on rakennettu 1910-luvulla, jolloin muualla Suomessa rakennettiin voimakkaasti koristetua Jugend-arkkitehtuuria-kansallisromantiikkaa. Sisätilat edustavat klassista arkkitehtuuria leveine kipsilistoineen, pylväineen ja säännöllisine huonetiloineen. Vaikka tämän ajan sisätilat olivat tapetoituja, löytyi tästä rakennuksesta tapettia vain parista huoneesta ja nekin suhteellisen myöhäiseltä ajalta.
Upseerikerhon seinillä olevista tauluista mielenkiintoinen kirjeenvaihto on maj. ja taiteilija Aarno Karimon öljyvärityöstä Mannerheim'n muotokuva. Aarno Karimo oli Gallen-Kallelan oppilas, kuvittaja, piirtäjä ja kirjailija. Puolustuslaitoksen palveluksessa hän toimi mm. Viipurin suojeluskunnan päällikkönä. Kirjeenvaihto sai alkunsa kun Upseerikerhon johtokunta pyytää Mannerheim'lta lupaa maalata hänen muotokuvansa. Muotokuvan paljasti kerholla 4.6.1950 Mannerheimristin ritari kenraali Autti.
Taulut ja Erkki Sutelan kokoelma kuuluvat Kouvolan Varuskunnan Upseerikerhon ry:n kokoelmiin, joita Kouvolan kaupunki pitää Upseerikerholla esillä.
Valtion myytyä lokakuussa 1990 Kouvolan kaupungille kasarmialueen rakennuksineen kuului siihen myös Upseerikerho. Tämän jälkeen Kouvolan varuskunnan Upseerikerhon ry:llä ei ole ollut vastuuta eikä velvoitteita kerhorakennuksen eikä kerhoravintolan suhteen.